Saraakallio

Saraakallio
ROCK PAINTING AT SARAAKALLIO NEAR LAUKAA, FINLAND

Suomalainen samanismi


VAPAA SANA 28.6.2011
Kimmo Veikkanen, Toronto

Mitä on suomalainen samanismi?

- Siperialaisesta samanismista syntynyt suomalaisugrilainen alkuperäiskulttuuri, jossa ko­rostetaan luonnon merkitystä ihmiselle
- Samaani on yhteisönsä hen­gellinen ja toisinaan maallinen­kin johtaja, tietäjä ja parantaja, jolla on ainutlaatuinen yhteys luontoon ja henkimaailmaan
- Samanismisen maailman­katsomuksen yksi perusta on se, että ihmishengen lisäksi maailmassa on muitakin hen­kiä (kuten luonnon henget)
- Samanismi on euraasian pohjoisten kansojen vanhaa perinnettä, joskin laajemmin ajatellen myös muiden alu­eiden (kuten Pohjois-Ame­rikan alkuperäisasukkaat, afrikkalaisheimot, eskimot) alkuperäiskulttuurit voidaan mieltää samanisminkaltaisiksi traditioiksi
- Ei ole uskonto, vaikka sisäl­tääkin hengellisiä elementtejä

Puuttuva palanen löytyi suomalaisesta perinteestä

Suomalaistaustainen Harold Alden koki pitkään, että hänen henkisestä olemukestaan puuttui jotakin. Pohjoisontariolainen samaani kuitenkin löysi tuon puuttuvan osan ja kertoi Aldenille sen sijaitsevan eräässä luolassa Suomessa. Näin Alden matkasi esi-isiensä kotimaahansa tutkimaan suoma­laista samanismia ja nyt hän on tuomassa sitä Kanadaan.
Nykyisin Kanadassa asuva Harold Alden syntyi Yhdysvalloissa. Hänen isänsä ja äitinsä vanhemmat olivat suomalaisia siirtolaisia, mutta Alden itse kasvatettiin pohjoisamerikka­laiseksi.
Suomalaisuutta ei mitenkään painotettu perheessäni, kun olin lapsi. Siten onkin merkillistä, että pohjoisontariolainen samaani oh­jasi minut Suomeen. En nimittäin ollut kertonut hänelle taustastani etukäteen.
Alden kertoo, että tutustuessaan suomalaiseen samanismiin hän on löytänyt puuttuvan palan itsestään. Nyt hän on suomalaisen samaaniasi­antuntijan Susanna Aarnion oppilas ja tradition aktiivinen ylläpitäjä. Sa­manismin opettajana ja parantajana toimiva Aarnio kertoo, että Aldenin tarinassa on paljon yhtymäkohtia niihin kokemuksiin, joita hänen sa­maanioppilaansa ja -potilaansa ovat ennenkin jakaneet hänen kanssaan.
Myös ihan suomalaiset sa­manismin pariin hakeutuneet ovat kokeneet, että heistä ikäänkuin puuttuu pala. Se johtuu siitä, että me olemme samaa historiallista jatkumoa esi-isiemme kanssa. Aika kulkee spiraalinomaisesti, eikä lineaarisesti. Tällöin, jos yhteys henkiseen perimään puuttuu, tuntee ihminen itsensä vajavaiseksi. Uskoi­sin, että ilmiö korostuu entisestään ulkomailla asuvien suomalaisten kodalla, Aarnio pohtii.
Nyt Alden, Aarnio ja Suomalaisen samanismin keskus suunnittelevat samanismin opetuksen tuomista Kanadaan ja pohjoisamerikkalaisten, etenkin suomalaistaustaisten sellais­ten, aiheesta kiin­nostuneiden saat­tamista yhteen. Suunnitteilla on järjestää aiheen tiimoilta työpaja Ontariossa ensi keväänä.
Alden painot­taa, ettei aikomuksena ole opettaa ihmisistä samaaneja, vaan infor­moida heitä tästä tuhansien vuosien taa juurensa juontavasta perinteestä ja antaa työkaluja tradition ylläpitä­miseen nykymaailmassa.
– Samaaniutta ei voi itse valita, eikä sellaiseksi voi tulla kuka ta­hansa. Itsekään en opiskele tullak­seni samaaniksi, vaan samanismin toteuttajaksi, Alden kertoo.
Hän kertoo toivovansa, että saman­ismista muodostuisi kanadansuoma­laisille yksi linkki lisää Suomeen ja suomalaisuuteen – muiden kanadan­suomalaisuuden ilmenemismuotojen rinnalle.

Samaaneja, onko heitä?

Suomalainen samanismi on sipe­rialaisesta samanismin perinteestä ponnistava suomalaisugrilainen samanismin muoto. Näin ollen se on eri asia kuin saamelaisten har­joittama samanismi. Suomalaista samanismia edustaa mm. Kaleva­lassa esitelty mytologia ja Kalevalaa laajempi runoantologia Suomen kansan vanhat runot.
Joidenkin tahojen mukaan sa­maaneja ei ole ollut enää vuo­sisatoihin, mutta Suomalaisen sa­manismin keskus Aarnion johdolla koettaa osoittaa tämän uskomuk­sen vääräksi. Aar­nio tekee aiheen tiimoilta yhteistyötä kansanuskoon, kansanperinteeseen ja mytologiaan erikoistuneen profes­sorin Juha Pentikäisen ja samaani­taiteilija Johannes Setälän kanssa, jonka työnjatkaja Aarnio on.
En olisi uskonut, että saman­ismista tulisi minulle vielä joskus ammatti. Näin on kuitenkin viime vuosien aikana käynyt, Aarnio kertoo.
Hän jatkaa, että on tietämättään harjoittanut samanistista tietäjäpe­rinnettä kutakuinkin koko ikänsä, joskin asia valkeni hänelle vasta vuosituhannen vaihteessa tavates­saan Pentikäisen.
Samanismiin perehtyessään monet ovat hämmästyneet, että he ovatkin löytäneet koti-Suomesta sen henkisyyden, mitä ovat lähteneet esimerkiksi Intiasta hakemaan.
Alden kertoo, että Suomessa samanismi on säilynyt verrattain hyvin näihin päiviin saakka, vaikka sitä kristillisissä piireissä pidetäänkin pakanallisena.
– Suomea ei kuitenkaan kristillis­tetty aivan yhtä paljon kuin muita länsimaita, mikä lienee osaltaan aut­tanut samaaniperinnettä selviämään. Suomi oli myös pitkään kielellisesti ja kulttuurisesti eristäytynyt maa, millä on varmasti myös ollut osuutta asiaan, Alden pohtii.
Aarnio puolestaan toteaa, ettei nyky-yhteiskunta tue samanistista työtä millään lailla, vaikka entis­aikojen yhteisöt olivat rakentuneet samaanien ympärille ja heistä pi­dettiin huolta.
– Samanistiset perinteet säilyivät pisimpään Karjalan itkijänaisten parissa, mutta evakoituessaan Kar­jalasta Suomeen sopeutuminen oli tehty heille hyvin vaikeaksi.
Aarnio kertoo, että aluksi kaleva­laista perinnettä – ja siten samanismia – ihannoitiin Suomessa, mutta vuosi­kymmenten saatossa siitä muodostui pelkkä kouluissa opetettava teos ja Kalevalan henkinen ulottuvuus hy­lättiin. Viimeisen vuosikymmenen aikana kiinnostunut samanismia kohtaan on kuitenkin lisääntynyt sekä Suomessa että maailmalla. Siitä on tullut jo osa valtakulttuuria.
– Suomessa on esimerkiksi lukui­sia rock-bändejä, joilla on samanisti­nen nimi ja kuvasto, Alden osoittaa.

Alden on vieraillut Suomessa tutustumassa muinaisiin kalliomaalauk­siin, kuten ontariolainen samaani häntä kehotti. Kuvassa n. 6000 vuotta vanha maalaus Juusjärveltä Espoon läheltä. Siinä esiintyy transsiin vaipuva samaani ja apuhenkenä toimiva hauki.